pcc ja yhden käden ammunta

[Dummy]

Täytyy sanoa, että olen eri mieltä siitä, että juurikin tuo "Efficient" on se tapa mitä voi suositella kaikille, jotka haluavat ampua nopeasti ja tarkasti. Vaikka jälkipito on tärkeä perusampumataidon kannalta, sillä ei toiminta-lajeissa juuri ole merkitystä shot call:n kannalta. Siinä vaiheessa kun visuaalinen ja tunteeseen perustuva shot call on tapahtunut tähtäinten noustessa ja laukaus todettu hyväksi, painetaan katse jo seuraavaan tauluun ja ase seuraa perässä juurikin tuolla JJ:n esittämällä "bump transition" tavalla. "Inefficient"/"straight line" tavassa aikaa poltetaan turhaan, ilman vastaavaa hyötyjä.

[sam]

2015 piti kaataa minipoppereita pistoolilla n. 50m etäisyydeltä open-SM -kisassa. On siinä jo tarkkuusvaatimusta eli vastaa vahvaa PA3/PA4 tai tarkkuuslajien "kuviotaulun" kymppiä.

Tuossa Sipoon kisassakin nuo 50m popperit oli vaan yhdellä stagella. Comstock pistelaskulla suoritus ei koskaan ole lähelläkään tarkkuuslajeja. SRA SM 2014 kisoissa oli tarkka-ammuntarasti, mikä oli rajoitettu laukaus ja rajoitettu aika. Aikaa oli tosin aika reilusti ja jaster-maalit 300-500m matkalta melko isoja joten ei sekään ihan tarkkuusammuntaa ollut, mutta oli kuitenkin sinnepäin.

Muistutan vielä, että IDPAssa tarkkuusvaatimus vastaa sitä että lutkulla vedettäisiin 80 sentistä ja vaparilla 3.5 metristä.

[Juha T_A]

... tähtäinten noustessa ja laukaus todettu hyväksi, painetaan katse jo seuraavaan tauluun ja ase seuraa perässä juurikin tuolla JJ:n esittämällä "bump transition" tavalla. "Inefficient"/"straight line" tavassa aikaa poltetaan turhaan, ilman vastaavaa hyötyjä.

Tietenkään ei jäädä seisoskelemaan turhia mutta puhutaan muutamasta sadasosta per taulu kyseisen valinnan osalta. Siinä tinkiminen on todennäköisesti juuri se, mistä niitä mysteerihuteja kerätään tai minkä takia joudutaan palaamaan edellisen tauluun, minkä tapahtuminen yhdenkin kerran stagella vie kaiken, mitä luultiin ajassa säästettävän. Jos kuskinkin pitää siirtyä takaisin paikkaamaan, niin ei sitä enää siinä kisassa kiritä onnistuneellakaan bump transitionilla kiinni.

Lupaan palata asiaan, jos opin tästä uutta. Taisin kuitenkin kertoa juuri sen, minkä olin jo (kantapään) kautta oppinut.

[Dummy]

Siinä tinkiminen on todennäköisesti juuri se, mistä niitä mysteerihuteja kerätään tai minkä takia joudutaan palaamaan edellisen tauluun, minkä tapahtuminen yhdenkin kerran stagella vie kaiken, mitä luultiin ajassa säästettävän. Jos kuskinkin pitää siirtyä takaisin paikkaamaan, niin ei sitä enää siinä kisassa kiritä onnistuneellakaan bump transitionilla kiinni.

Tarkoitat siis, että taulunvaihdossa pitäisi odottaa tähtäinten palaamista takaisin tauluun, ennen kuin mennään kohti seuraavaa taulua? Siinä palaa helposti kymppi, puolitoista, ei satkuja.

Tarkoitan sitä, että jos osuma on jyvän noustessa callattu hyväksi painetaan rekyylistä seuraavaan tauluun, jos ei, pysytään tietenkin taulussa. Tosiin sanoen, kun jyvä palaa rekyylistä takaisin hahloonsa, ollaan seuraavassa taulussa, tai matkalla seuraavaan tauluun. Shot call:n kanssa on ongelmaa, jos hyväksi callattu osuma osoittautu mysteerimisseiksi tai sitten mennään nopeampaa, mihin kapasiteetti riittää.

[Juha T_A]

... tai sitten mennään nopeampaa, mihin kapasiteetti riittää.

Sehän se ongelma yleensä vain on. Tässä kyseessä olevat sadasosat ovat käyttämisen arvoisia - ihan kuten nekin ennen laukauksen lähtemistä.

Ei tarvitse odottaa laukauksen jälkeen tähtäinkuvan palaamista edellisen laukauksen päälle. Riittää, kun laukauksen jälkeen edes hetken kontrolloidaan tähtäimiä ja otetta ja liipaisinta kuten oltaisiin aikeissa ampua samaan tauluun - miten lyhyessä ajassa sen sitten pystyykään varmistamaan - ja sitten vasta siirretään/liikutaan.

Aika harvoin kuulee kommentteja, että joku veti kisassa liian rauhallisesti

[Dummy]

Sehän se ongelma yleensä vain on. Tässä kyseessä olevat sadasosat ovat käyttämisen arvoisia

Jos se siltä tuntuu, niin sitten ne on käytettävä.

[Juha T_A]

Sehän se ongelma yleensä vain on. Tässä kyseessä olevat sadasosat ovat käyttämisen arvoisia

Jos se siltä tuntuu, niin sitten ne on käytettävä.

Se on nopeasti kokeiltu, millä tyylillä saa parasta keskiarvoa.

[Dummy]

Sehän se ongelma yleensä vain on. Tässä kyseessä olevat sadasosat ovat käyttämisen arvoisia

Jos se siltä tuntuu, niin sitten ne on käytettävä.

Se on nopeasti kokeiltu, millä tyylillä saa parasta keskiarvoa.

Näinpä. Tosin oletuksena tulisi olla, että hallitsee molemmat testattavat tekniikat. Jos "bump" transition vaikuttaa osumiin, tai shot calliin, niin tekniikka ei vielä ole aivan hallinnassa. Ymmärrän, että tällöin "line" transition tuottaa parempia tuloksia.

[Hande]

Hma:lla on mielenkiintoisia näkemyksiä. Pitäisi puhua näistä joskus pidemmän kaavan mukaan
Mulla on samanlainen näkemys shot calling;sta se on paljon muutakin kuin näkemistä. Tunne siitä miten ase rekylöi, miltä laukaisun laatu tuntui, mihin suuntaan ampuja ja/tai maali oli liikkeessä jne. Erityisesti tuo mihin suuntaan ampuja/tähtäinkuva liikkuu ja miten kovaa laukaisuhetkellä, on minulla joka treenissä opettelun alla.
Kisavideoilta nähtynä, nopeimmat (aiheelliset & onnistuneet) paikkolaukaukset on lähteneet noin 0.2 sekunnissa ja mun reaktioaika on hyvänä päivänä 0.15-1-0.16, eli pelkän näköaistimuksen ja siihen reagoinnin varassa ei taideta siinä mennä.

Tuo suuliekkihomma kuulostaa jännältä... Mutta entä jos sitä ei ole, mitä sitten tehdään

Tästä päästäänkin siihen, mitä ajattelemme selvästi eri tavalla. Minulla ei ole stagella "ampumapaikkoja", vaan kun edellisen maalin osumat on mietitty em. systeemin mukaan, fokus on aina seuraavassa maalissa. Ei "askelmerkeissä" tms.
Muuan ystäväni heitti joskus hyvän kommentin, kun häneltä kysyttiin että "mihin pysähdyt ampumaan tällä stagella maalit?" Vastaus oli: "olen pysähdyksissä kun odotan äänimerkkiä ja pysähdyn kun olen lopettanut suorituksen". Se onnistuu suojaa käyttäessä ja joka tilanteessa, jopa boksissa seisten silloin kun maalit ovat isossa sektorissa.

Travis on kova ukko, tuon (sinänsä erinomaisen havainnollisen) ose:n linkkaaman videon tarkoitus on perehdyttää vasta-alkajat perusasioihin. Ei toimia US Nationals winner -tason ampujien koulutusmateriaalina

"Släppääminen" ei ole mun mielestä koskaan kontrolloitua. Se on perua siitä, että yritetään jotain mitä treeni ei ole vielä tehnyt mahdolliseksi. Se ei ole nopea eikä tarkka tapa, vaan tekee pelkästään huonoa. Ne joita olen opettanut ja joilla on ollut taipumusta släppäämiseen, ovat parantaneet todella nopeasti tasoaan vain sillä että on treenattu pelkästään juttuja joilla släpistä pääsee eroon.
Liipaisinta pitää liikuttaa nopeasti jos haluaa ampua 0.10 splittejä, mutta se ei ole sama asia kuin trigger slap jossa sormi irrotetaan liipasimesta, päästetään aivan turhan paljon eteen tms ja kiskaistaan nopeasti taakse laukausten välillä.

Noin yhtäkkiä sanoisin, että ampujat jotka tulevat esim. ISSF lajeista tai siluetin parista toiminta-ammuntaan, ovat kohtuullisella treenillä varsin korkealla tuloslistalla nopeasti. Jos haluaisi, tästä voisi kenties vetää johtopäätööksen että myös toimintalajeissa perustaidot ja maaliin osuminen kaikessa rauhassa omalla tahdilla on homman A ja O.

Minun näkökulmasta kova ampuja urheiluskenen ulkopuolella on lähinnä säännön vahvistava poikkeus. Otso kelpaa säännön vahvistavaksi poikkeukseksi, hyvä ampuja vaikka ei teknisesti vielä aivan parhaiden urheiluampujien tasolla. Mulle on jäänyt kuva psyykkisesti vahvasta kaverista aseen kanssa, olisi kyllä erittäin mielenkiintoista kaveri nähdä kisoissa. Terveisiä Ostolle jos tätä luet, mukaan vaan

[Dummy]

"Släppääminen" ei ole mun mielestä koskaan kontrolloitua. Se on perua siitä, että yritetään jotain mitä treeni ei ole vielä tehnyt mahdolliseksi. Se ei ole nopea eikä tarkka tapa, vaan tekee pelkästään huonoa. Ne joita olen opettanut ja joilla on ollut taipumusta släppäämiseen, ovat parantaneet todella nopeasti tasoaan vain sillä että on treenattu pelkästään juttuja joilla släpistä pääsee eroon.
Liipaisinta pitää liikuttaa nopeasti jos haluaa ampua 0.10 splittejä, mutta se ei ole sama asia kuin trigger slap jossa sormi irrotetaan liipasimesta, päästetään aivan turhan paljon eteen tms ja kiskaistaan nopeasti taakse laukausten välillä.

Puhutaan samasta asiasta vähän eri termein, tarkoitus oli tuoda ilmi erot laukaisussa erillaisiin tauluihin. Kun taulu on riittävän helppo ja ote aseesta kunnollinen, on lähes yhden tekevä minkälainen laukaisu on. Osumat ovat A:lla, vaikka laukaisutekniikka olisi erittäin huono. "Släppäämisellä" en tässä yhteydessä tarkoittanut Leatham tyylistä släppiä/trigger jerkkiä (kuten Leatham itse tekniikkaa kuvailee) jossa sormi päästetään kauas liipasimesta, lähes suoraksi ja släpätään liipasinta, vaan enemmänkin "accelerated trigger pull" tyyppistä laukaisua. Rob on varmaan yksi niitä harvoja joilla puhdas släppäämis tekniikka toimii.

[Juha T_A]

... Kisavideoilta nähtynä, nopeimmat (aiheelliset & onnistuneet) paikkolaukaukset on lähteneet noin 0.2 sekunnissa ja mun reaktioaika on hyvänä päivänä 0.15-1-0.16, eli pelkän näköaistimuksen ja siihen reagoinnin varassa ei taideta siinä mennä.

Tuo suuliekkihomma kuulostaa jännältä... Mutta entä jos sitä ei ole, mitä sitten tehdään ...

Edellytyksenä nopealle paikkaukselle lienee se, että laukaisu on viety kontrolloidusti niin loppuun, että rekyylistä on jopa palattu samaan maaliin ja toki päätös paikkaamisesta on voinut kypsyä siinä samalla. Jos taas suoraan aseen noususta on lähdetty siirtämään/liikkumaan, niin paikkaus vie puolesta sekunnista ylöspäin.

Tulipa tuossa taas treenattua käsi munissa itselataavalla ilmapistoolilla, jossa ei ole tietenkään suuliekkiä eikä oikeastaan minkäänlaista rekyyliäkään. Jos yksin ampuu, niin kuulee (suojaimien vaimentaman) poksahduksen. Jos ampujia on useampia ja hekin ampuvat likimain samanaikaisesti, niin ei jää paljoa muuta palautetta lähteneestä laukauksesta kuin tuntemus liipaisimen liikkeistä. Vastaavassa hommassa kakskakkosella olen päätynyt käyttämään muodin vastaisesti vähän napakammalta tuntuvaa tarviketta, jotta tulee nopeammin ja selvemmin informaatiota lähteneestä laukauksesta.

Global Villagesta ei paljoa löydy, mutta löytyi useampaan kertaan Grauffelin mieltymys kevyeen luotiin eli mm. terävämpään (rekyyli ja ääni) palautteeseen.

Rautatähtäimillä ei pitäisi olla varaa tarkentaa maaliin ja siten esim. visuaalisesti todeta reaaliaikaisesti osumia pelteihin. Open-koneella voi kai ampua katse pellissä ja kevytluotinen open major -latauksella tehty osuma myös näkyy ja on lisäksi perillä liki tuplaten nopeammin kuin esim. tyypillinen produprojektiili.

Hande joskus totesi, että oppiakseen ampumaan praktikaalia on ammuttava openia. Useimmat asiat loksahtavat vuosien saatossa paikalleen mutta tuo on yksi niistä, jotka ovat kyllä muistissa mutta edelleen prosessoitavana ...

[HMa]

.."Släppääminen" ei ole mun mielestä koskaan kontrolloitua. Se on perua siitä, että yritetään jotain mitä treeni ei ole vielä tehnyt mahdolliseksi. Se ei ole nopea eikä tarkka tapa, vaan tekee pelkästään huonoa. ... Liipaisinta pitää liikuttaa nopeasti jos haluaa ampua 0.10 splittejä, mutta se ei ole sama asia kuin trigger slap jossa sormi irrotetaan liipasimesta, päästetään aivan turhan paljon eteen tms ja kiskaistaan nopeasti taakse laukausten välillä.

Komppaan kyllä satasella tätä kommenttia! Monet opettavat sellaisia asioita, joita eivät itsekkään ole kunnolla ymmärtäneet. Tässä tehdään samanlainen karhunpalvelus aloittelijoille kuin, jos vain ammutaan/opetetaan/treenataan spruuttaamalla tauluihin, jotka ovat lähes jaloissa. Sitten, kun pitäisi osua nopeasti tai ylipäätään osua pidemmälle matkalle, alkaa kunnon nykiminen. Ja kun tätä liipaisinkontrollia ei ole opetettu/ opittu, ollaan kisoissa ongelmissa !

Vielä noista ISSF.n lajeista. Vaikka ulkoisesti esim "yhdenkäden disipiliinilajit" eivät näytä suurempaan reaktiokykyä vaativilta, niin oletus on täysin väärä. Se, että osuu kymppiin on juurikin reaktiokykyä vaativaa, koska ase liikkuu kaiken aikaa. Aikaikkuna on toki muutaman sekunnin mittainen mutta se, että pito, liipaisu (tahdosta riippumaton puristus) ja tähtäimet ovat synkronissa (= linjassa) ilman nykäisyä, vaatii mitä suurinta reaktiokykyä! Tämän lisäksi äärimmäistä hermojen hallintaa, mikä on toimintalajeja haastavampaa, kun joudutaan olemaan paikalla. Liikkuminenhan osin helpottaa tätä stressitason purkua. Kaikki tapahtuu huomattavasti enemmän pään sisällä verrattuna toiminta-ammuntalajeihin. Lajista riippumatta on ymmärrettävä, miten syntyy puhdas laukaisu ja practicalissa tietenkin on hallittava, miten tuo tehdään nopeasti. Vastaavasti perinteisten lajien ampujilla on täysin väärä käsitys vaikkapa nyt practicalin vaatimustasosta. Ja näitä huipullakin olevia dissaajia on turhan paljon! Kyllähän nyt kuka tahansa tarkasti ampuva osuu practicalin perusetäisyyksillä tauluun, ellei kyseessä ole aikatekijä mukana. Koulutuksissani on ollut perinteisten lajien EMmenestyjiäkin eikä heiltä ole kuitenkaan toiminta-ammunta sujunut noin kohtuu kylmiltään mitenkään erikoisemmin.

[Homer]

Voitaisiin palata näiden släppäämisten ja shotcallingien jälkeen vähän lähemmäs sitä mistä tässä ketjussa lähdettiin:

2017 sääntöjen mukana tulee Pistol Caliber Carbine (PCC)

Eipäs sitten tullutkaan, vaan tuli Specialty Divisions (SPD), joka korvaa vanhan Not For Competition (NFC) luokan:

8.2.21 Specialty Divisions (SPD)
A. IDPA encourages shooters to practice their gun handling skills with commonly carried firearms. Many everyday
carry firearms do not fit into the 6 competition handgun divisions.
B. IDPA allows clubs to add “Specialty Divisions” for scoring. This division allows cartridges smaller than 9 mm,
carry optics, activated lasers, mounted lights, and other firearms which do not fit into the other competition
divisions to participate in matches.
C. All other IDPA equipment rules apply for holsters and loading device holders as well as their placement on the
body. Match Directors also have the option to allow junior shooters with .22 rimfire firearms to begin strings at
low ready in lieu of requiring a holster.
D. All IDPA membership rules apply.
E. Specialty Division classifications are based on the shooters highest classification of regular IPDA divisions.
F. Clubs are not required to implement this provision, and Match Directors are allowed discretion with
implementation so that match quality remains high.

Uusissa säännöissä mainitaan "carbine" vain kaksi kertaa:

6.6.25 Long Guns and Pickup Guns
A. Other than Pistol Caliber Carbines, other types of long guns may not be fired in IDPA matches

9.6 The Pistol Classifier Match
The pistol classifier and the pistol caliber carbine classifier stage description, layout diagram and score sheets can be
found at http://www.idpa.com

Koska pistoolikarbiinimahdollisuus tuntui kiinnostavan monia, itseni mukaan lukien, niin nyt he (IPOC & Co) jotka enemmän tietävät, voisivat avata pistoolikarbiinien roolin IDPA:ssa tästä hetkestä eteenpäin ts. miten niillä voi osallistua, onko rajoituksia ja jos, niin millaisia?

[Make13]

Minä ymmärrän tuon niin että Clubit voivat esim. kisakutsussa mainita "erikoisdivareista" joille lasketaan erikseen tulokset.

Esimerkiksi aluksi ammutaan virallisissa luokissa, mutta päivän päätteeksi halukkaat voivat laittaa pistoolinsa karbiininikonversio- kittiin ja ampua staget uudelleen, ja katsotaan mikä oli osallistujien järjestys niin ja millä stagella oli henk.koht parempi pistoolilla vs. karbiinilla.

Se drafti sääntökirjan pcc- luokka oli määritelty niin että esim. Suomessa ei juuri sellaista kalusta varmaankaan kovin paljon ole edes olemassa.. Mielestäni tämä viimeisin sääntökirja antaa nyt seuroille- ja kisajärjestäjille vapauksia keksiä monenlaista lisä hauskaa...

Carry optics, laser sights, mounted lights, carbine conversion, .22 junior.... jopa Carry Comp

[Setämies]

En ole uusinta draftia lukenut ajatuksella (odottelen sitä "5:ttä revisiota joka on lopullinen johka perehdyn syvällisesti") mutta eikös tuossa uudessa divarissa poistunu kaliiperivaatimukset pcc:lle? aiemminhan oli että vain tietyt kaliiperit olis ollu sallittu, ois jättäny paljon hauskaa kuten PD90:t, PPSH:t yms ulkopuolelle