Stagesuunnittelu IDPA versus IPSC

[sasu]

Viikonlopun IPSC Three Gun Tournamentissa ehdin pohdiskella, miten IDPA-staget eroavat IPSC-stageista.

IDPA:ssa ei saa pakottaa taktisesti huonoihin tilanteisiin. Esim. ei saa rajata kulkemista aivan seinän viereen, ei saa pakottaa tilanteeseen, jossa aseen joutuu työntämään ikkuna- tai oviaukon läpi. IDPA:ssa ei yleensäkään liikkumista rajoiteta.

IDPA:ssa ei saa seistä paikallaan taulujen edessä, eli ikään kuin vastustajan ammuttavissa. Taulut on ammuttava siivuttaen suojan takaa, tai sitten on liikuttava. IPSC:ssä taas usein paikallaan jököttäen ammutaan tauluja tai jopa kokonainen tauluryhmä.

IDPA:ssa maksimimäärä laukauksia on 18 per stage, joten IPSC Long Courset voi unohtaa.

Three Gun kisassa muutaman stagen IDPAistaminen olisi vaatinut mm. seuraavia muutoksia:
- rikerajat pois seinän läheltä niin että ampuja saa liikkua valitsemallaan etäisyydellä seinästä,
- siellä missä ampuma-alue on vain pieni laatikko pitää tarjota esim. tynnyreitä tai seinää suojaksi, sillä ei saa seistä paikallaan ilman suojaa,
- 32 laukauksen staget jaettava kahteen stageen.

Tässä nyt päällimmäisenä mieleen tulevia. Sääntökirjoja tavaamalla löytyy varmasti vielä lisää.

[Longrange]

FTDR=Failure To Do Right puuttuu IPSC:stä kokonaan eikä sitä sinne enää saada vaikka itse Colonel pyörimisellään haudassa porautuisi maapallon ytimeen saakka.

IPSC ja SRA ovat ampumaurheilua ja siinä ihan paikallaan. Kaikenlainen "taktinen toiminta" menee vaikeaksi kun aletaan kellolla mittaamaan sadasosasekuntteja. Jotta IPSCiin voisi saada jotain taktisempaa toimintaa niin ensin pitäisi luopua Comstock Countista kokonaan. Nyt nopein somottaja voittaa helposti hitaamman pelkkiä A-osumia ampuvan (joo, en kuulu tähänkään kategoriaan vaan hitaisiin somottajiin . IDPAssa tilanne kääntyy herkästi päälaelleen. Kumpi nyt sitten on oikeampi tapa? Eihän Suomessa muutenkaan saa kanniskella pistooleja kylillä joten aivan sama millainen peli ja rigi kisoissa on.

Mikä nyt sitten on kenenkin mielestä kivaa. Luulisin että kaikkia lajeja voi harjoitella ja harrastaa ilman sen suurempaa strechhousujen ja 29 ptr -lippaiden paheksuntaa

Osalle ihmisiä ei vaan kilpaileminen oikein sovi siinä mielessä että luonneviat ja muu urpoilu nousee väkisin pintaan vaikka muuten olisivat oikeinkin mukavia tyyppejä. Eikä tämä rajoitu mitenkään ammuntaan vaan kaikkeen missä kilpaillaan.

[Tony1911]

Yksi asia mikä kyllä pesiytynyt IDPAankin aika hyvin on ainainen ja ikuinen tuplalaukauksen ampuminen per taulu. IDPA:n sääntökirjan stagesuunnittelukohdassahan nimenomaan toivotaan että vaadittua osumamäärää per taulu vaihdeltaisiin. Itse pienessä päässäni pähkäillyissä IDPA-stageissa minimiosumat per taulu ovatkin usein jossain siellä neljän kieppeillä... (Minusta näin saa myös tehtyä edes hitusen järkevämpiä skenaarioita missä laukausmäärät muutamaa suurempia, sen sijaan että olisi yhdeksän taulua mihin kaikkiin ammutaan tuplat. Sitä tosin en tiedä miten hyvin tämä toimii sitten käytännössä.)

Tärkein ero näiden kahden lajin välillä minkä toivoisin jatkossa löytyvän IDPA-toiminnasta suomessa on tietynlainen "IDPA spirit" (radioamatöörien termiä lainatakseni) mitä toivoisin lajin parista jatkossa löytyvän. Tämä on paljon tärkeämpää kuin stagejen virittely nippelitasolla.

IPSC ja SRA ovat ampumaurheilua ja siinä ihan paikallaan. Kaikenlainen "taktinen toiminta" menee vaikeaksi kun aletaan kellolla mittaamaan sadasosasekuntteja.

Ampumaurheilua se IDPA:kin on, vähän vaan erilaista kuin IPSC (ja SRA ilmeisesti lajin nykytilanteessa)... Ja samalla lailla se nopeuden versus tarkkuuden tasapainottaminen IDPA:ssakin menee, vähän vain eri painotuksin. (Lisäksi mainittakoon että (vähän tilanteesta toki riippuen) nopeuttakin kyllä tarvitaan jos ruvetaan "oikeasti taktisesta toiminnasta" puhumaan. Mutta se ehkä siitä.) Mutta juuh, minkäänlaisen "taktisuuden" ymppääminen IPSC-stageen vaatii kyllä jonkinlaista pakottamista, lisäksi esim. rikelinjat eivät vaan niin millään toimi yhtä hyvin suojankäyttöön pakottavana elementtinä kuin IDPA:n suojankäyttösäännöt. Luonteeltaan lajien kuuluisi olla selkeästi erilaisia - katsotaan nyt tosin kuinka käy. Pessimistisinä hetkinä pelkään että käy kuten SRA:n kanssa ja parin vuoden kuluttua meillä on täällä IPSC farmiliiga kakkonen, ainoana erona ipsiin ollen"shoot me first"-liivit...

[Galwran]

IDPA:ssa maksimimäärä laukauksia on 18 per stage, joten IPSC Long Courset voi unohtaa.

Ohho, tuota en IDPAsta tiennytkään. IMHO aika tyhmää, vaikkakin kyse on toki defensiivisestä ammunnasta ja tilanteista, joissa mukana ei vaan voi olla täyttä TST-varustusta (vs. SRA...).
Tuollaiset explisiittiset rajoitukset vaan ovat silti harmittavia, koska tosiaankin voivat johtaa siihen että on aina 9 pahvia per stage.

[MasaJ]

Tuohonhan on jo setä Jeff ottanut aikoinaan kantaa. Ja tyylilleen uskollisena jälleen tavalla, johon on vaikea sanoa vastaankaan

“It has never been clear to me why increased magazine capacity in a defensive pistol is particularly choice. The bigger the magazine the bigger the gun, and the bigger the gun the harder it is to get hold of for people with small hands. And what, pray, does one need all those rounds for? How many lethal antagonists do you think you are going to be able to handle? Once when Bruce Nelson was asked by a suspect if the thirteen-round magazine in the P35 was not a big advantage, Bruce's answer was, "Well, yes, if you plan to miss a lot."

[Miccos]

Kuten Sasu aiemmin kirjoitti, IDPAssa tosiaan stagen maksimilaukausmäärä on rajattu 18.

Pistooliluokissa ampujalla saa olla kolme lipasta ja maksimit on SSP ja ESP luokissa 31 (1+10 + 2x 10) patruunaa ja CDP luokassa 25 (1+8 + 2x patruunaa rastin alussa.

Reukkuampujalla ESR ja SSR luokissa saa olla neljä rullallista ja homma on vielä rajattu niin että rullassa saa olla maksimissaan kuusi patruunaa (vaikka mahtuisikin enemmän) täten reukkuampujan maksimi patruunamäärä rastin alussa on 24.

Tuo 18 laukauksen maksimimäärä tulee käytännössä siitä että revolveriampujan pitäisi pystyä ampumaan stage korkeintaan kahdella "täyden rullan" latauksella.

2. Two full speedloaders/moon clips may be worn directly in
front of the holster and they must be positioned as close to the
holster as possible. One additional may be worn behind the
centerline on either the right or left side for a total of three
speedloaders/full moon clips on the belt.

4. The shooter may carry no more than two spare magazines on
the belt.

[HMa]

... toivoisin jatkossa löytyvän IDPA-toiminnasta suomessa on tietynlainen "IDPA spirit" (radioamatöörien termiä lainatakseni) mitä toivoisin lajin parista jatkossa löytyvän. Tämä on paljon tärkeämpää kuin stagejen virittely nippelitasolla...Ampumaurheilua se IDPA:kin on... Pessimistisinä hetkinä pelkään että käy kuten SRA:n kanssa ja parin vuoden kuluttua meillä on täällä IPSC farmiliiga kakkonen, ainoana erona ipsiin ollen"shoot me first"-liivit...

Tätä "IDPA spirit" käsitettä on juurrutettu kevään perus- ja tuomarikursseilla. Doktriini on myös lajisäännnöissä selkeästi listattuna lajiperiaatteisiin (...fellowship... + jne) Jenkeissähän tätä urheiluammunnan muotoa ampuvat myös nousevat junioripracticalistit eli puhtoista urheilua selkeästi tarkkuuspainotteisena. Tuo pelko farmiliigasta ei tule toteutumaan niin kauan kuin tässä itsekullakin lajiheränneellä henki pihisee.

[Mike the Hammer]

IDPA:ssa maksimimäärä laukauksia on 18 per stage, joten IPSC Long Courset voi unohtaa.

Ohho, tuota en IDPAsta tiennytkään. IMHO aika tyhmää, vaikkakin kyse on toki defensiivisestä ammunnasta ja tilanteista, joissa mukana ei vaan voi olla täyttä TST-varustusta (vs. SRA...).
Tuollaiset explisiittiset rajoitukset vaan ovat silti harmittavia, koska tosiaankin voivat johtaa siihen että on aina 9 pahvia per stage.

-itseasiassa kun pällistelee noita vanhempia IDPA-kisojen ohjelmia ja vidtskuja niin laukausmäärät olivat aiemmin pienempiä kuin nyt..oli paljon "realistisia" lyhyitä tempaisuja ja pisimmätkin siinä 12 lk..mutta..aivan kuten practicaalissa lk määrät on nyttemmin usein vedetty tappiin per stage ja realismista 5...aihetta on myös puitu alan palstoilla ja selitys on sentään realistinen joskin harmillinen: porukka haluaa ampua mahdollisimman paljon per kisa etenkin jos on tultu sieltä kauempaa alapaman takaa..eli määrä voittaa laadun ..tässäkin..muuten ei tule osallisujia..

- mutta mehän voidaan ylläpitää tasoa ja tehdä vain "hyviä" stageja..lajista riippumatta