Johtuuko Idpa -lajin hitaahko kasvu maassamme siitä, ettei laji kiinnosta toiminta-ampujia vai siitä, ettei harrastusmahdollisuuksia ole asuinpaikkakunnallasi riittävästi - tyypillinen muna/kana ongelma
Nyt kaikki toiminta-ampujat vastaamaan oheiseen galluppiin niin saadaan toivottavasti vastaus tähänkin kysymykseen, kiitos osallistumisestasi etukäteen!
Viimeksi muokannut Marsu, 07.02.16 10:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kiinnostaa kyllä kovastiki, mutta olen ihan vasta hiljattain herännyt koko lajin olemassaoloon. Ja kun olen kaivellut lajista ja sen harrastamisesta tietoa, on tietoa ollut saatavilla nihkeänlaisesti. Nettisivuilla, mitkä kyllä näyttävät hyvältä, on korkeintaan muutama rivi tietoa ja linkkejä vain jenkkisivuille. Täällä sentään on nyt jotain aktivoitumista havaittavissa. Itse aion ehdottomasti tänä vuonna tavalla tai toisella tutustua lajiin tarkemmin, kunhan jossain vain perehdytystä/kisoja pidetään.
Voisi kyllä kiinnostaa käydä katsomassa ja kokeilemassa mutta koska perheellisen aikataulu ja n kpl muita ampumaurheilurientoja joihin osallistua/järjestää ja asun kaukana Junttilassa niin ei ole nyt ensimmäinen prioriteetti.
Classifier ammuttu ja jotain pientä lajin hengen mukaista drilliä ja treeniä ammuttu mutta kisat käymättä. Keski-Suomessa ja lähimaastossa toiminta on aika vähäistä.
"Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä!" -Aku Ankka #IAMTHEGUNLOBBY
Kiinnostaa, mutta toistaiseksi sopivan ajankohdan löytäminen on ollut haastavaa. Kun yrittää harrastaa alle kouluikäisen jälkikasvun ja vaimon vuorotyön lomassa, ei aina ole helppoa Kun saisi edes classifierin ammuttua jossain välissä, niin voisi käydä satunnaisesti kisoissakin.
Marsu kirjoitti:Johtuuko Idpa -lajin hitaahko kasvu maassamme siitä, ettei laji kiinnosta toiminta-ampujia
Johtuu. Ihmiset pyrkivät sellaisten asioiden pariin jotka kiinnostavat oikeasti. Sellainen "ehkäjoskusvoisikokeillakin" - kiinnostus ei siihen riitä ja niitä harrastajia, joille IDPA on yhtä kiinnostava tai kiinnostavampi kuin muut lajit, on vähän.
Olen jauhanut samaa muuallakin. Jos on kiinnostusta, niin homma ei lopu siihen, että omalla ampumaradalla ei ole ko. treenejä tai harrastajia, tai että netistä saatava tieto on niukkaa. Kisoja, tapahtumia ja seurojen yhteystietoja on esillä. Pitää vain ottaa yhteyttä tai huutaa tarve ääneen vaikka täällä foorumilla. Edelleen väitän, että jokaiselle oikeasti kiinnostuneelle löytyy joku väylä kokeiluun ja homman viemiseen eteenpäin. Se kiinnostuksen taso ratkaisee paljon.
Ei kaiken tarvitse olla samanlaista kaikissa lajeissa, asesääntöjenkään. Jos ammut IDPA:aa, niin yhtälailla toisten lajien kuviot saattavat tuntua oudolta. Kuitenkin suurin osa IDPA-harrastajista ampuu muitakin lajeja ilman ongelmia. Homma on simppeliä, kun riisuu turhat ennakkoluulot ja lähtee mukaan. Asejuttu on ihan naurettava mörkö tässä asiassa, koska kisan voi ampua ilman virallista aseluokkaakin, treeneistä puhumattakaan.
Itsellä olisi kiinnostusta kaikenlaiseen toiminnalliseen ammuntaan, mutta
1. Perheelliselle pohjois-suomessa asuvalle ihmiselle noin 400 km päässä pidettävä vlopun mittainen "lajin perusteet" on aivan poissuljettua käytännön syistä. 2. Kun kerran yhteen tällaiseen on osallistunut ja voi osallistua 600 km päässä oleviin kilpailuihin, alkaa toisen mokoman hankkimisen tarve huvin vuoksi tuntumaan turhalta 3.jokaiseen lajiin oma settinsä, turvallinen ampuja, sra-ampuja ja idpa- ampuja. Loppujenlopuksi erot vähäisiä, onko tarkoituksenmukaista osoittaa ampuma ja aseenkäsittelytaito jokaista lajia varten.
Monen lajin asesääntöjä on tullut tavattua ja vain IDPAn kohdalla on herännyt suurta kummastelua. Muutama helmi: - Miksi yli 108mm pitkät bull- ja kartiopiiput ovat kielletty? Suuremman liikkuvan massan ei pitäisi antaa oleellista kilpailuetua, päinvastoin. - Mitä väliä on kahvojen, lippaan tai lippaan pohjan painolla kun kokonaispaino on muutenkin rajattu? Kuinka tätä sääntöä voidaan edes valvoa? - Miksi täyspitkä pölysuoja on muovista tai alumiinista tehtynä sallittu, mutta teräksestä tehtynä kielletty? - Kun ase on tuotannossa ja sitä tehdään vähintään 2000 kpl vuodessa niin se on sallittu. Jos tuotanto loppuu 9 vuoden jälkeen niin ase ei enää kelpaa mikäli kokonaistuotanto jäi alle 20000. Mitä mahdollisuuksia ampujalla on vaikuttaa tähän tai edes osoittaa tämän vaatimuksen täyttyminen?
Asesääntöjä on tarpeettoman paljon. Monessa tapauksessa tarvitaan IDPAa varten eri ase kuin muita lajeja varten (oma on tilattu jo). Tuloksissa erot eri aseluokkien välillä ovat melko pieniä. Ylimääräisillä säännöillä ei siis saavuteta mitään oleellista, vaan lähinnä kiusataan harrastajia.
Ilman virallista aseluokkaa voi osallistua vain Tier 1 kisoihin ja silloinkin vain kisajärjestäjän luvalla ja ilman tulosta.
Käsittääkseni aseluokkia on paljon nimenomaan harrastajien pyynnöstä. Onhan sitä esim G19 kanssa vähän tasaväkisemmässä asemassa CCP-luokassa kuin ESP-luokassa. Ideana ok mutta seurauksena luokkia on sitten todella monta joista osaa ei Suomessa taskuaselain vuoksi voi käytännössä edes harrastaa.
Viimeksi muokannut Longrange, 06.02.16 16:18. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
VilleV kirjoitti:3.jokaiseen lajiin oma settinsä, turvallinen ampuja, sra-ampuja ja idpa- ampuja.
Mitään pakollista IDPA-kurssia tai TA-statuslistaa ei ole olemassakaan. Jos taustaa jostain tomintalajista on jo niin voinemme olettaa ampujan osaavan hommat jo. Lue säännöt, hanki/lainaa varusteet, tule mukaan. Neuvoja varustehankintoihin saa varmasti esim täältä foorumilta...
Droopy kirjoitti:Monen lajin asesääntöjä on tullut tavattua ja vain IDPAn kohdalla on herännyt suurta kummastelua.
Ihan yleisenä periaatteena, ei kannata liikaa stressata noista. Käytännössä ns. tavalliset suojelu/palvelusaseet mahtuvat sääntöihin. Ongelmia tulee yleensä vain jos yrittää änkeä erityisesti kilpailukäyttöön suunniteltua asetta lajiin jonka koko periaatteena on "tavallisen kansalaisen tavalliset varusteet". Ja silloinkin lajiin pääsee kyllä mukaan. Toki jos pakko on päästä kisaamaan sillä 3000€ huippuunsa viritetyllä kisahimmelillä, niin onko tällöin ihan lajin henkeäkään täysin ymmärretty oikein...
Tony1911 kirjoitti:Käytännössä ns. tavalliset suojelu/palvelusaseet mahtuvat sääntöihin.
Noilla perusteilla lupia heruu Suomessa huonosti. Lajin kasvua hidastaa olemassa olevien kilpa- ja urheiluammuntaan myönnettyjen aseiden heikko soveltuvuus IDPAn erikoisiin asesääntöihin.