Pöhinää on

[Petri R]

Luonnollisesti sähköinen ajanvarausjärjestelmä/maksujärjestelmä on tulossa. Hinnoittelu tulee varmaan muuttumaan moneen kertaan, kunhan rata-alueen status muuttuu "rakennustyömaasta" suunnilleen valmiiksi tukipalveluineen ja todellinen kulurakenne alkaa hahmottumaan.

[Kumiorava]

Onko teillä ajatuksia minkä paksuisia ja kokoisia noiden 600m radan teräsmaalien pitäisi olla? 12mm 500 HBW kovat riittävät heittämällä 308:lle ja 223:lle 100m ja yli etäisyyksille kaupan luodeilla, mutta 338LM voi 100m ammuttaessa vaatia enemmän. 100mm, 150mm, 200mm ja 300mm ympyröitä vai vastaavan kokoisia neliön muotoisia lätkiä? Yritän potkia omalta osaltani asiaa eteenpäin.

[whatever]

Taipalsaarella on käytäntönä ollut 600m radalla miniSRA-, 300mm-, 170mm- sekä 100mm pellit.
Niistä jokainen on löytänyt omalle aseelleen, kaliperilleen ja käynnilleen tarpeeksi haastavan platen.
Kannattaa ottaa suoraan 16mm paksuna kaikki.
Muodolla ei sinänsä ole väliä, yleensä pyöreät tai kilpimalliset yleisempiä.

Lyhyemmille matkoille voisi ajatella 75mm tai jopa 32mm plateja mutta niissä tulee ongelmaksi "varteen" ampuminen jota ei voi todeta kuin käymällä katsomassa mihin osui.

Lähetetty minun SM-G525F laitteesta Tapatalkilla

[Petri R]

Liian paksut/painavat metallit eivät anna sitten indikaatiota pienempien kaliiberien osumasta (ei heilahda näkyvästi/anna riittävän erottuvaa äänimerkkiä). Varmaan siis tarvitaan rata ja maalilaitekohtaista ohjeistusta liittyen millä kaliiberilla saa milläkin radalla ampua mitäkin taulua. 338LM lienee tarkoituksenmukaisinta ampua 600m radalla etäisyyksiä 300-600m? Sinne ehkä keskitetysti "paksut" maalit...?

[ptl]

Osumailmaisia niin näkyy hennommankin luodin osuma painavampaankin peltiin, vaikka ampusi keskelle/painopisteesen

[Jothain]

Terve

Peltien paino ja kestävyys sekä ripustusten kestävyys ovat todellakin ongelma luotien eri energia/liikemäärä luokilla: 223, 308, 300, 338, 416...
-Ja on aivan turha kuvitella, että lähi tauluihin ei ammuta radan isoimmilla sallituilla kaliibereilla.
-416 Barret, 500gr/950m/s. 30,6kgm/s ja 14 450J
-300WM:llä, 220gr/900m/s, liikemäärä ja energia ovat alle puolet Barretin arvoista
-223nen, 55gr/1000m/s, vaivaiset 3.6kgm/s ja 1 780J

Mites teillä Taipalsaarella on hoidettu peltien ripustukset?
Omilla ratkaisuilla en ole onnistunut ratkaisemaan 223 vs 300 havainnointi ja ripustusten kesto ongelmaa.
-Jos kestää 300sen hyvin, niin estää pellin liikettä 223/6mm kaliibereilla.
-Jos 223/6mm näkyy hyvin, niin 300nen irroittelee peltejä välillä.

-600m: 30 ja 40cm pellit, (paksuus 10mm, 10cm leveä ja 1cm paksu kumiripustus,) eivät juurikaan heilahda keskiosumilla 223sen 55gr/1000m/s ja 6mm 105gr/820m/s luodeilla.
Maalamattomista peltien keskiosumista on melko mahdotonta arvata osumapaikkaa pikkukaliibereiila, jos ei näe luodin lentoa tauluun.

-600m: 10cm ja 20cm pellit, paksuus 12mm, saavat kunnolla kyytiä 300sen 220gr/900m/s luodeista. Välillä kumiripustukset ratkeavat iloisesti pellin lentäessä taustalle.
Rautakaupan 6mm paksuista perusketjuakin on kokeiltu. Katki/poikki niitäkin on ammuttu 6.5 ruotsalaisella .

Pikku pelleille vosi olla hyvä rakentaa ympäri pyörivä akselointi. Pelti kiertäisi kuin keinu yläorren ympäri.??? Youtubessa nähnyt tälläisiä ratkaisuja.

Esa

[whatever]

Terve

Peltien paino ja kestävyys sekä ripustusten kestävyys ovat todellakin ongelma luotien eri energia/liikemäärä luokilla: 223, 308, 300, 338, 416...
-Ja on aivan turha kuvitella, että lähi tauluihin ei ammuta radan isoimmilla sallituilla kaliibereilla.
-416 Barret, 500gr/950m/s. 30,6kgm/s ja 14 450J
-300WM:llä, 220gr/900m/s, liikemäärä ja energia ovat alle puolet Barretin arvoista
-223nen, 55gr/1000m/s, vaivaiset 3.6kgm/s ja 1 780J

Mites teillä Taipalsaarella on hoidettu peltien ripustukset?
Omilla ratkaisuilla en ole onnistunut ratkaisemaan 223 vs 300 havainnointi ja ripustusten kesto ongelmaa.
-Jos kestää 300sen hyvin, niin estää pellin liikettä 223/6mm kaliibereilla.
-Jos 223/6mm näkyy hyvin, niin 300nen irroittelee peltejä välillä.

-600m: 30 ja 40cm pellit, (paksuus 10mm, 10cm leveä ja 1cm paksu kumiripustus,) eivät juurikaan heilahda keskiosumilla 223sen 55gr/1000m/s ja 6mm 105gr/820m/s luodeilla.
Maalamattomista peltien keskiosumista on melko mahdotonta arvata osumapaikkaa pikkukaliibereiila, jos ei näe luodin lentoa tauluun.

-600m: 10cm ja 20cm pellit, paksuus 12mm, saavat kunnolla kyytiä 300sen 220gr/900m/s luodeista. Välillä kumiripustukset ratkeavat iloisesti pellin lentäessä taustalle.
Rautakaupan 6mm paksuista perusketjuakin on kokeiltu. Katki/poikki niitäkin on ammuttu 6.5 ruotsalaisella .

Pikku pelleille vosi olla hyvä rakentaa ympäri pyörivä akselointi. Pelti kiertäisi kuin keinu yläorren ympäri.??? Youtubessa nähnyt tälläisiä ratkaisuja.

Esa

Vahvaa kumia on käytössä, joissain kaksi ohuempaa nauhaa joissain yksi leveä, osumat näkyy paremmin noista ohuista nauhoista ja kun ripustuksen ja platen väli on pitkä.

.223 on melko toivoton nähdä ilman osuman ilmaisinta 500 ja + matkoilta

Lähetetty minun SM-G525F laitteesta Tapatalkilla

[whatever]

On kokeiltu vaijereita ja ketjuja yms. mutta kumi on ainot mitä ei tarvitse käydä välillä korjailemassa

Lähetetty minun SM-G525F laitteesta Tapatalkilla

[Kumiorava]

500 HBW peltien paksuuksissa ei tule raja vastaan, mutta pitää tietää, että mikä riittää ja mikä toimii. .223 taitaa vaatia vähintään spottaajan 500m->, sama mihin maaliin ampuu. .416 barret ja .338LM itseäni mietityttävät, niillä tuhoaa nuo tavalliset maalitaulut hetkessä. Levyihin saa kiinnitysreiät helposti, ei tarvitse hitsauksia miettiä, mutta kyllä nuo ketjut ja kumit saa aina poikki.

[whatever]

500 HBW peltien paksuuksissa ei tule raja vastaan, mutta pitää tietää, että mikä riittää ja mikä toimii. .223 taitaa vaatia vähintään spottaajan 500m->, sama mihin maaliin ampuu. .416 barret ja .338LM itseäni mietityttävät, niillä tuhoaa nuo tavalliset maalitaulut hetkessä. Levyihin saa kiinnitysreiät helposti, ei tarvitse hitsauksia miettiä, mutta kyllä nuo ketjut ja kumit saa aina poikki.

Lämärin on kyllä nuo 16mm platet kestäneet 300-600m matkalta, lähinnä reuna osumista jäänyt isompaa skraadua, vesileikattua platea jos saisi niin voisi ehkäpä reunatkin paremmin kestää??

Lähetetty minun SM-G525F laitteesta Tapatalkilla

[demu]

Onko olemassa maalitauluja, joissa
- Maalitaulu + pieni maavalli peittää taulun takana olevan (osin maahan upotetun) jalustan
- Maalitaulu on taustastaan kiinnitetty isoon jouseen, joka on puolestaan kiinnitetty jalustaan

Tällä tavalla maalitaulu (+ pieni maavalli) suojaisi kiinnitystä/jalustaa, mutta taulu olisi irti maasta ja kuitenkin heiluisi osumasta.

[ptl]

Ne osumaindikaattorit. Jos rataan muuten laitetaan "miljoonia" niin nuo (esim T1000g2) on muutamalle (10-20?) pellille melko pieni kustannus, ja hyöty on iso.

Paljaalla silmälläkin näkee ~kilsaan että osuiko vai ei, ja kun sekvenssin laittaa soppeliksi, niin varmuudella erottaa kaksi nopeaa osumaa, kun oletus että ei ihan 15 satkun spliteillä kuitenkaan ammuta suhteellisen pientä maalia.

Osumaindikaattori PALJON parempi kuin paraskaan spotteri.

[anse]

Osumaindikaattori on hyvä. Itse olen kokeillut Hornaryn HIT:iä.
Mutta se on patterikäyttöinen ja ei ihan 24/7 säänkestävä joten ei oikein sopine radan "kiinteäksi kalustoksi".

Lisäksi sen kiinnittäminen peltiin mietityttää. Ei saisi olla roiskeiden linjalla mutta kuitenkin pitäisi olla sellainen liitos peltiin että ilmaisinkin vähän heilahtaa aina kun peltiin osuu (ja vain silloin). En ole vielä kokeillut miten tuo toimisi jos on kiinni tukevassa telineessä jossa pelti roikkuu kumimaton varassa. Kumimatot on meilläkin todettu paremmiksi kuin ketjut. Hornadyn mainosvideolla pellin kiinnitys on kiinteällä koukulla tolppaan jonka päässä ilmaisin..

[Petri R]

[quote="Jothain"]Terve

Peltien paino ja kestävyys sekä ripustusten kestävyys ovat todellakin ongelma luotien eri energia/liikemäärä luokilla: 223, 308, 300, 338, 416...
-Ja on aivan turha kuvitella, että lähi tauluihin ei ammuta radan isoimmilla sallituilla kaliibereilla.
-416 Barret, 500gr/950m/s. 30,6kgm/s ja 14 450J
-300WM:llä, 220gr/900m/s, liikemäärä ja energia ovat alle puolet Barretin arvoista
-223nen, 55gr/1000m/s, vaivaiset 3.6kgm/s ja 1 780J

Niin, jos radan käyttäjät eivät toimi rataohjeiden mukaan niin se käyttöhän loppuu heiltä ja/tai ko. taulut loppuvat radoilta. Myös turvallisuusasioita pitää miettiä, miten saadaan ohi ammutut tai taulun reunaa hipovat luodit myös pysähtymään turvallisesti jos taustavalli on 600m päässä (välimatkan metallitaulut ja niiden jalustat tms rakennelmat)

Taululaitteiden investointihalukkuuteen vaikuttanee se, että millaisia tapahtumia/kilpailuja on odotettavissa (vuokra/ratamaksuja) suhteessa investointeihin. Miljoona on pikkuraha kun trappiradoille louhitaan kallioon heittimille bunkkereita ja luotiradat varustellaan elektronisilla KV-liittojen hyväksymillä taululaitteilla ja siihen päälle vielä kisakeskuksen rakennus....

[Ruutikangas]

Moro!

Paljon aikaa kulunut viimeisestä omasta päivityksestä. Tekemistä on riittänyt. MM-kiväärin jälkeen vietin ison osan syksystä, ja alkutalvesta Ruutikankaalla mm. purkaen MM-kisaa, ja siivoten jälkiä.

Heti kärkeen: kisapalaute oli Suomelle pääosin erittäin hyvä. Loistavat kisat, loistavat järjestelyt, ja sääkin suosi.
Yleiskuva kilpailijoiden taholta: erittäin tyytyväisiä kaikkeen, hintataso toki mainittiin yhtenä haitallisena asiana.
Ja Finnairin Helsinki -Oulu -hinnoittelu. No, se ei yllätä.

MM-kisasta tehtiin opinnäytetyö asiakastyytyväisyydestä. Kilpailijat, kansainvälinen liitto sekä sponsorit antoivat erinomaisen arvosanan.

Kehittämiskohteista iso kuva on, että viestintä organisaation sisällä ja ulospäin oli keskeisin kehittämiskohde.
Tämäkään ei yllätä; organisaatio ei missään vaiheessa rakentunut riittävän laajaksi näin isoon tapahtumaan.

Meiltä puuttui ihmisiä, tai erityisesti keskijohtoa:
- sponsorihankinnasta
- sponsoriyhteistyöstä
- rakentamisen koordinoinnista
- viestinnästä

Nämäkään tiedot eivät yllätä, projektiorganisaatio tunnisti haasteet. Mutta tekijöitä ei löytynyt lisää. Rahalla ei voinut ostaa, koska #budjetti.

Toteutus keskeneräisellä radalla toi myös omat mausteet. Rakennuksia ei tullut kilpailuun, alueen urakoinnit siirtyivät, vesihuollosta epäselvyyttä.
Stagerakentaminen oli aikataulutettu alkavan toukokuussa, mutta aloittamaan päästiin heinäkuun alussa. Senkin jälkeen väisteltiin mm. asfalttiurakoita.

Itseltä yksi erityinen muisto esimerkkinä monista: viranomaistarkastuksen jälkeen papereissa sinettiä, päästän urakoitsijan kaivinkoneet seuraavaan kohteeseen, sitten tulee vaade kv-liitolta nostaa vallia lisää, ja uusi soitto. "Takaisin kiitos. Onnistuuko milloin?".

Yltä voi lukea, että kilpailun rakentamiseen ja läpivientiin osallistuneet vapaaehtoiset ansaitsevat hatunnoston, ja vähän enemmänkin. Huikea suoritus! Legendojen ainesta. Jokainen ansaitsisi tulla mainituksi täällä nimeltä.

Kokemusta tuli ainakin 18 000 talkootunnin edestä, autojakin liikutettiin 27 000 kilometrin matkalla. Nämä kerätyllä tiedolla laskettuna.
Paljon on kuvia/videoita, jos virtaa riittää, yritän laittaa niitä faceen ja tänne jakoon, vaikka onkin aikaa kulunut.

Positiivisia näkökulmia lisää: MM-kilpailu toi Suomeen arviolta 3.2 miljoonaa euroa matkailutuloa, ja arvonlisäveroakin valtio sai noin 400 000+ euroa.
Ei paha.

Viranomaisille julkiset kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Sekä aseiden maahantuonti että järjestyksenvalvonnan ratkaisut saatiin hyvälle mallille, vaikka haasteita koettiinkin.

Ja perinteinen kiitoksen kohde: Limingan ja Lumijoen kunnat.

Kisaraportti liitolle lähestyy 50 sivua. Otan / otamme kantaa tulevien tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen usealla osa-alueella.

Mutta perusvire on, että lisää vettä myllyyn. Lisää isoja kisoja.

Seuraavat on paljon helpompia.

Petteri