Aselain valvonnassa toimivaltainen valvontaviranomainen on poliisi. Rajavartiolaitos, Tulli ja Metsähallituksen erätarkastajat sitten omilla toimialoillaan suorittavat valvontaa.
Eli sinänsä laki ei anna tapahtumanjärjeställe mitään ns. toimivaltaa tarkastaa aselupia. Toisaalta tapahtumanjärjestäjä saanee pitää ehtona tapahtumaan osallistumiselle aseluvan esittämisen tai vaikka naamiaisasuun pukeutumisen, jolloin kyseessä lienee tilanne, jossa osallistuja joko suostuu ehtoihin tai sitten ei suostu, ja näin ollen hlö joko voi osallistua kisoihin tai sitten ei. Eli hlö "Äänestää jaloillaan". Aselupa on toki salassapidettävä dokumentti, mutta jos olettamuksena on, että kaikilla on dokumentit kunnossa, niin pelkästään osallistuminen ja aseen paikalle tuominen saattaa muille läsnäolijoille paljastaa, että kyseisellä henkilöllä on, uskokaa tai älkää, aselup(i)a!
Jos ei halua, että muut tietää, kantsii jäädä kisoista pois!
Mitä sillä salaisella tiedolla sitten tekee, voikin olla merkityksellisempää ja järjestäjä vastaa siitä sitten tarvittaessa, mutta pelkästään kortin kysyminen asetta tsekatessa ei kyllä loukkaa vielä mitään oikeushyviä, vaikka siitä joku mielensä pahoittaisikin. Esimerkiksi yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämiseen voisi syyllistyä pelkästään jakamalla sosiaalisessa mediassa tiedon toisen henkilön aseista tai aseluvista, olosuhteiden ollessa tunnusmerkistön mukaiset. Se ei kuitenkaan vaadi sitä, että olisi esim pitänyt ensin nähdä aseluvat. Jo pelkästään tieto aseluvista on salainen, ei pelkästään itse kortti. Näin ollen se jo mainittu kisaamaan saapuminenkin asettaa jokaisen arkaan asemaan, kun lähtökohtaisesti kaikilla osallistujilla niitä lupia on.
Henkilörekisteriasioihin ei pysty ottamaan kantaa.
